Tähtiakatemia: Aaron Traore lopetti EM-finaalin katsomisen kesken voittaakseen Hesa Cupin
HJK P17-akatemiajoukkueessa BSM-sarjaa pelaava Aaron Traore on suunnitelmallinen ja itseohjautuva, mikä näkyy myös kentällä.
Traorea viime syksystä asti valmentanut Kari Naakka kuvailee Traorea tunnolliseksi ja ahkeraksi pelaajaksi, joka haluaa aina kehittyä. Naakan mukaan sellaisten pelaajien kanssa on helppo ja mukava toimia.
Naakka kertoo, että Traore on hänelle entuudestaan tuttu pelaaja. Traore pelasi nuorempana haastejoukkueessa, mutta hän kävi välillä akatemian treeneissä kovan motivaationsa takia. Traore nousi C-juniori-ikäisenä akatemiajoukkueeseen.
Kaudella 2022–2023 Traore ei mahtunut HJK:n P17-akatemiajoukkueeseen ja hän joutui hakemaan vauhtia PPJ:stä. Hän pelasi kauden 2022–2023 elokuuhun asti P17 Ykköstä PPJ:ssä, mistä hänet kutsuttiin loppukaudeksi takaisin HJK:hon, P17-akatemiajoukkueeseen.
Naakka sanoo Traoren vahvuuksiksi pääpelin, boksin puolustamisen ja 1v1-tilanteiden puolustamisen. Hän kehuu Traorea hyväksi puolustavaksi puolustajaksi, joka osaa myös avata peliä. Hän pelaa fiksusti, mutta on myös kova kamppailija.
Aaron Traoren äiti Anna Rundelin kertoo poikansa saaneensa ensikosketuksensa jalkapalloon jo muutaman päivän ikäisenä. Traore oli silloin isänsä jalkapallotreeneissä mukana ja nukkui vaunuissa.
– Aaron potki pehmopalloa makuultaan jo ennen kuin osasi kävellä. Hän sai enoltaan ensimmäiset kengät, jotka olivat kultaiset pehmonappikset, missä nappulat oli piirretty kenkien pohjaan.
Traorella oli pallo joka päivä käytössä jo pienenä, ja hän päätyi ensimmäisiin seuraharjoituksiin 6-vuotiaana. Hän harrasti myös muutaman vuoden koripalloa ToPossa, jolloin jalkapallo oli kakkoslajina. Koripalloa ja jalkapalloa Traore harrasti seurajoukkueessa, mutta tämän lisäksi hän oli todella liikunnallinen ja esimerkiksi hiihti, kiipeili ja pyöräili paljon. Hänen vanhemmillaan on vahva urheilutausta ja kiinnostus huippu-urheilua kohtaan, mikä on myös vaikuttanut hänen liikunnalliseen elämäntyyliinsä.
9-vuotiaana Traore kuitenkin kertoi haluavansa keskittyä vain jalkapalloon ja aloitti HJK Munkkiniemen kaupunginosajoukkueessa.
– Ari Heinlahti oli silloin HJK Munkan valmentaja ja hän tuki Aaronia todella upeasti. Hän innosti Aaronia omatoimiseen ja itseohjautuvaan harjoitteluun. Heilahdella on ollut todella iso vaikutus Aaronin itseohjautuvuuteen, kertoo Rundelin.
HJK Munkkiniemen kaupunginosajoukkueesta Traore jatkoi HJK siniseen, mistä hän siirtyi treenaamaan P17-akatemiajoukkueen mukaan. Hän ei kuitenkaan mahtunut lopulta akatemiajoukkueeseen ja joutui hakemaan noin vuoden ajan vauhtia PPJ:stä.
Rundelin kuvailee poikaansa pohdiskelevaksi ja suunnitelmalliseksi ja korostaa Traoren sisäistä motivaatiota. Hän kertoo, että Traore ajattelee tarkkaan ensin ja toimii vasta sen jälkeen. Traore suunnitteli jo alakouluikäisenä itselleen treeniohjelmia, kirjasi pitkän tähtäimen urasuunnitelmia ja piirsi pelistrategioita.
– Aaronin arki on nykyään suunnitelmallista ja ammattimaista. Arki sisältää paljon unta, ravinnerikasta ruokaa ja laadukasta treenaamista niin joukkueen kanssa kuin omatoimisesti. Kaikki nämä tulevat Aaronilta ja tuen poikaani hänen valinnoissaan, kertoo Rundelin.
Myös Naakka on huomannut Traoren todella tunnollisen, määrätietoisen ja ahkeran harjoittelun. Naakka kehuu Traoren taitoa sopeutua nopeasti uuteen ympäristöön ja hyvää itseluottamusta. Hän lisää vielä, että Traore pelaa fiksusti ja nöyrästi, mutta on samaan aikaan fyysisesti kova kamppailija riippumatta vastustajasta.
– Olimme Ranskassa viime keväänä pelaamassa kansainvälisessä turnauksessa Sporting Lissabonia vastaan. Aaron oli myös silloin positiivisessa mielessä röyhkeä ja rohkea eikä kumarrellut isompien seurojen pelaajia, vaan pelasi omaa fyysistä peliään.
Rundelin kertoo poikansa olleen pienestä pitäen hyvin suunnitelmallinen ja itseohjautuva jalkapallon suhteen.
– Kesällä 2021 jalkapallon EM-finaali tuli TV:stä myöhään illalla ja Aaronilla oli seuraavana päivänä alkamassa Helsinki Cup -turnaus. Aaron oli suunnitellut, että mikäli finaali menee jatkoajalle, hän ei katso peliä loppuun vaan menee nukkumaan, jotta on seuraavana päivänä valmiina omaan peliin. Finaali meni rankkareille asti ja Aaron meni 90 minuutin jälkeen nukkumaan, jotta olisi virkeänä seuraavana aamuna. Aaronin joukkue voitti lopulta Helsinki Cup -turnauksen tuona vuonna.
Traoren päättäväisyydestä ja sisäisestä motivaatiosta kertoo myös se, että hän on pienestä pitäen treenannut säästä riippumatta.
– Jouluna 2018 Aaron oli 11-vuotias. Aaron ja hänen pikkuveljensä saivat joulupukilta lahjaksi HJK:n takit ja laukut. Joulupäivän aamuna satoi räntää ja ulkona oli paljon lunta, mutta pojat näkivät paljon vaivaa, jotta pääsevät kokeilemaan uusia varusteitaan kentällä. Tästä huomaa, että jos Aaron on suunnitellut treenaavansa, niin edes lumisateella ei ole merkitystä ja kenttä vaikka kolataan, jotta päästään pelaamaan.
Jalkapallo on ollut myös Traoren isän intohimo, joka on tarttunut hänen kahteen poikaansa. Futiksesta on tullut kolmikon elämäntapa, joka yhdistää heitä. Yhteisen intohimon takia Traoren uran tukeminen on ollut luontevaa vanhemmille. Rundelin kertoo, että hän kokee omaksi roolikseen erityisesti poikansa hyvinvoinnin ja uravalintojen tukemisen.
Traore on Leppävaaran urheilulukiossa, missä Rundelinin mukaan jalkapallon ja koulun yhdistäminen onnistuu todella hyvin. Rundelin kertoo, että Traore panostaa nyt täysillä futikseen, mutta tunnollinen koulunkäynti ala- ja yläasteella on luonut vahvan pohjan myös lukio-opinnoille.
Teksti: Tuomas Mensonen
Kuvat: Mira Lönnqvist